Rehevöityminen (27.8.13 - 17.9.13)

Teemme koulussa ryhmätyötä maaperän ja vesistöjen rehevöitymisestä. Rehevöityminen on kasvien liiallista ravinteiden saantia, jonka seuruksena ne lisääntyvät runsaasti. Sen aiheuttaa ihmisten luontoon päästämät päästöt. On kolme rehevöitymis tapaa: hajakuormitus, pistekuormitus, sekä sisäinenkuormitus. Hajakuormitus on metsistä ja pelloilta vesistöihin valuvia ravinteita, sekä ilmasta laskeutuvia rehevöittäviä aiheita. Niitä pääsee ilmaan teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Hajakuormitus on nykyisin paljon yleisempi, kuin pistekuormitus. Pistekuormituksessa rehevöittäviä aineita tulee vesistöihin myös jätevesien mukana. Nämä molemmat tavat rehevöittävät luontoa ja ovat ihmisen aiheuttamia.Onneksi nykyään vesi pyritään puhdistamaan ennen sen laskemista takaisin vesistöihin.  Sisäinen kuormitus on taas sitä, kun hapettomassa tilassa veden pohjasta lliukenee fosforia ja 

sen seurauksena vesi rehevöityy.

Rehevöitymisen seurauksena vesistöissä planktonlevät, sekä vesikasvit lisääntyvät ja vesi samenee, silti rehevöityminen voi kuitenkin vähän paikallisesti lisätä veden monimuotoisuutta. Maalla rehevöityminen taas kiihdyttää metsien kasvua.  

Rehevöityminen on paha ongelma etenkin Itämerellä, koska kaikki sitä ympäröivät valtiot ovat teollisuusvaltioita. Itämeren ongelmista rehevöityminen on pahin, sillä nykyään sitä pidetään pahempana ongelmana, kuin öljyonnettomuuksia. Vaikka pääasiassa nykyään jätevedet puhdistetaan ennen niiden pääsyä takaisin Itämereen niin silti osa niistä päästetään edelleenkin suoraan Itämereen. Itämereen rehevöittäviä aineita tulee maataloudesta, metsätaloudesta, teollisuudesta sadevesien mukana, sekä jätevesistä. Itämeren pahin kuormitus tulee Pietarin yhdyskunta jätevesistä. 

Miten voin itse ehkäistä ja estää rehevöitymistä?

-Voin pitää jätteen määrään pienenä

-En tuota turhaa jätevettä, suosin mökillä kuivakäymälää

-En pese mattoja tai pyykkiä järvessä

-Käytän fosfaatittomia pesuaineita

-kalastamalla särki- ja lahnakantoja pois

-sekä huolehtimalla lannoituksen suunnittelusta ja suojavyöhykkeistä

Ympäristökahvila (Ma 9.9.13)

Maanantaina 9.9. oli meidän ryhmän vuoro pitää ympäristökahvilaa. Leivoimme sinne muffinsseja, kuppikakkuja, mokkapaloja, ja pussitimme karkkia. Keräsimme rahaa uhanalaisille vuorigorilloille (WWF) ja saimmekin tuottoa yhteensä meidän ryhmän vuorolla 104,30€. Sen lisäksi muutkin ryhmät ovat tienanneet hyvin. 

WWF suojelee rahoilla gorilloja salametsästykseltä, vaikuttaa gorilloja suojelevaan lainsäädäntöön, ja edistää luonnonsuojelua. Viime vuosina vuorigorillojen määrä on lisääntynyt ja se on todella hienoa, mutta silti niitä uhkaa edelleen salametsästys, elinympäristöjen tuhoutuminen, sekä ihmisiltä siirtyvät sairaudet. Viime vuosien tilanteesta voi lukea liää lisää täältä.

On kauheaa ajatella, että vuorigorillat ovat vain yksi uhenalainen laji ja muita vastaavia löytyy paljon. Silti olen iloinen, että voin edes jotenkin auttaa niitä ja pitää kokoajan muistaa, että pienetkin teot auttavat.

Viikin jätevedenpuhdistamolla (ke 4.9.)

Kävimme koulun ympäristökurssin retkellä jätevedenpuhdistamolla Viikissä. Siellä puhdistetaan jätevettä, jotta sen voi päästää takaisin mereen puhtaana. Viikin jätevedenpuhdistamo puhdistaa Helsingin, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Sipoon ja osan Vantaan jätevesistä. Puhdistuksessa on kolme vaihetta: mekaaninen, kemiallinen ja biologinen puhdistus.

Puhdistamon altaat ovat pääosin maan alla. Kävimme katsomassa niitä ja ensimmäisessä altaassa vesi oli todella likaista ja haju sen mukaista. Näimme eri puhdistusprosesseja, kuten hapetuksen, jossa hajoittajabakteereja varten puhallettin happea. Mitä edemmäksi kuljimme sen  puhtaampaa vesi oli. Vedenpuhdistuksessa oli monta vaihetta, joita oppaamme meille opetti. Niiden vaiheiden tarkoitus oli poistaa vedestä typpi- ja fosforiravinteet. Oppaamme kertoi, että vessassta ei saa huuhtoa alas mitään muuta, kuin mitä sinne on tarkoitettu. Ei esimerkiksi ruoan tähteitä, koska silloin viemäreihin tulee rottia. Näimme myös pöydän täynnä kaikkea törkyä, jota ihmiset ovat vetäneet WC:stä alas. Niitä oli mm. puhelimia, leluja ja tekohampaita.

 Oli todella hienoa päästä näkemään ja oppimaan mihin likavetemme menevät ja mitä sille pitää tehdä.

Löytynyttä tavaraa...

Maan alla.

Koneistoa

Ämmässuon kaatopaikalla

 Kävimme tiistaina 3.9.13 Ämmässuon kaatopaikalla ympäristökurssin tiimoilta. Kuljimme kaatopaikalla bussilla ja bussissa oppaamme kertoi meille tietoja kaatopaikasta ja jätteen käsittelystä.

Ämmässuon kaatopaikka on avattu syyskuussa 1937 ja pyritään siihen, että se on käytössä vuoteen 2050 asti. Ämmässuolle tuodaan noin 300 kuormaa jätettä päivässä, eli vuodessa n. 80 000 kuormaa. Ämmässuon kaatopaikalla toimii kaatopaikkatoiminta, biojätteen käsittely, kaasun keräys, sekä sortti-asema, johon voi viedä pieniä jätekuormia. Itsekin olemme joskus vieneet vanhoja rikkinäisiä tietokoneen osia, yms. sortti-asemalle. Kaatopaikka on kooltaan n. 240:n jalkapallokentän kokoinen. Me näimme siitä kylläkin vain osan. Kuljimme bussilla ruohokukkuloiden päällä ja meille selvisi, että ne ovatkin jätekasoja. En olisi osannut kuvitella kaatopaikkaa noin siistiksi, koska odotin näkeväni valtavia jätekasoja. Niitä ei kuitenkaan näkynyt.

Ämmässuon  kaatopaikka on rakennettu siten, että metaania ei pääse ilmakehään pahentamaan kasvihuoneilmiötä, vaan se otetaan talteen imuputkilla. Ja johdetaan sieltä Kivenlahden lämpövoimalaan, sillä sitten lämmitetään n. 10 000 Espoolaista omakotitaloa. On mielestäni hienoa, että jätettäkin pyritään hyödyntämään energiantuotossa ja pyritään ehkäisemään kasvihuoneilmiötä. En ollut koskaan ajatellut, että sekin voisi olla mahdollista.

Pois heitettyä elektroniikkaa...

Juttu Hesarissa

Hesarissa oli tänään (su 1.9) mielenkiintoinen juttu ilmastonmuutokseen liittyen. Suomalaisvarustamo saa ruveta kuljettamaan rahtia yllättävää reittiä "Koillisväylää" pitkin. Koillisväylä on jäämerellä ilmastonmuutoksen aiheuttaman sulamisen vuoksi auennut uusi jääreitti esim. Suomesta Koreaan. Suomesta Koreaan pääsee rahtilaivalla heinäkuusta lokakuuhun tuota jäämerireittiä pitkin kolmessa viikossa, kun Suezin kanavan kautta menee viisi viikkoa. Ilmastonmuutos on reitillä sulattanut jäätä lähes puoleen viime vuosikymmenten keskiarvosta. Saattaa olla, että joskus jää sulaa kesällä jopa kokonaan. Toisaalta tuulet voivat nopeasti puhaltaa auki olevan reitin jäähän uudestaan. Mutta onpa kaiken kaikkiaan konkreettinen osoitus ilmaston lämpenemisestä.