Kurssin itsearviointi

Nyt tämä kurssi alkaa olla lopussa ja haluan kiittää kaikkia tämän blogini lukijoita. Tämän blogini kirjoittelu todennäköisesti ajan puutten vuoksi loppuu, vaikka tätä on kyllä ollut todella kiva kirjoitella. Olen oppinut kurssilla paljon ja tietoni luonnosta ovat syventyneet paljonkin. Minulle tuli todella hyvä mieli myös kun me luokkamme kanssa keräsimme rahaa hyvään kohteeseen, vuorigorilloille. Meillä oli kurssin aikana aiheita laajalta alueelta ja mielenkiinton luontoa kohtaan kasvoivat. 

Opin kurssilla mitä voin itse tehdä luonnon ja ympäristön pelastamiseksi, niin tunnilla pidettyjen ryhmätöiden, retkien, normaalien oppituntien ja tämän blogin ansiosta. Kurssin aikan pyrin kirjoittamaan mahdollisimman aktiivisesti tätä blogiani ja myös seuraamaan muiden blogeja. Tämä kurssi oli kaikin puolin todella opettavainen ja sain tästä paljon tulevaisuutta ajatellen.  Tajusin, että jopa minunkin valintani vaikuttavat ja voin toimia ja tehdä valintoja ympäristöä edistävästi.

Vuorigorillat

Eräässä aiemmassa postauksessani kerroin, että luokkamme piti ympäristökahvilaa, jonka tuotto meni vuorigorilloille. Kerron vielä nyt vuorigorilloista, ja niitä uhkaavista asioista.

Vuorigorilla on kädellisistä eläimistä yksi kookkaimpia ja se on myös yksi ihmisen lähimmistä sukulaisista. Vuonna 1966 vuorigorillayksilöitä oli noin 500 ja laji oli lähellä kuolla sukupuuttoon. Vuorigorillojen vähenemisen syynä oli salametsästys. Ihmiset ostivat vuorigorillojen käsiä tuhkakupeiksi ja niiden päitä ja jalkoja koriste-esineiksi. Salametsästäjät ovat halunneet saada itselleen vuorigorillojen poikasia ja sen takia he ovat saattaneet jopa tappaa kaikki yhtä pentua suojelemaan tulleet gorilla-aikuiset. Vuorigorilloja uhkaa salametsästyksen lisäksi öljynporaussuunnitelmat, jotka saattaisivat viedä niiden elinalueita. 

Onneksi WWF suojelee vuorigorillojen elinalueita, vaikuttaa niitä suojelevaan lainsäädäntöön, ja tiedottaa ihmisiä niiden uhanalaisuudesta.

Vuorigorillat ovat kuitenkin onneksi nyt lisääntymässä ja niitä on viimeisen kahden vuoden aikana lisääntynyt noin sata kappaletta. Nyt vuorigorilloja on noin 880 yksilöä maapallolla. On todella hienoa tietää, että itsekin on auttanut näitä uhanalaisia eläimiä leipomalla ja myymällä.

Tupakantumpit

Tupakan poltolla on suuret haitalliset terveysvaikutukset. Terveysvaikutusten lisäksi tupakoista aiheutuvat tupakantumpit ovat ympäristön kannalta ongelma. Sen lisäksi tupakan valmistuksessa käytettävät tupakanlehdet ovat uhka eläimistön monimuotoisuudelle, sillä se saa aikaan metsäalueiden hupenemista, maa-alueiden köyhtymistä, sekä vesistöjen saastuttamista. Joka vuosi ihmisten luontoon heittämiä tupakantumppeja jää ympäristöön noin 4,5 biljoonaa. Tupakantumpissa olevien aineiden maatuminenkin voi kestää jopa 12 vuotta. Tupakantumpit kulkeutuvat myös tuulen ja sateen mukana järviin ja pilaavat siten veden ekosysteemiä. Ne voivat myös maahan joutuessaan kyteä vielä jopa kolmisen tuntia vapauttaen ilmaan vaarallisia aineita. Luulisin itse, että moni tupakkaa polttava ei ajattele, että se on terveyden lisäksi haitallista ympäristöllekin ja sen seurauksena tulevillekin sukupolville. Terveysriskien lisäksi tämä on yksi syy miksi itse en aijo koskaan alkaa tupakoimaan. Toivon tämän asian herättävän myös muissa ihmisissä tupakanpolton vastaisia tunteita.

Jääkarhujen elintila vaarassa

Jääkarhujen elintila on todella vaarassa. On tutkittu, että ne siirtyvät koko ajan pohjoisemmaksi, koska jäälautat ovat alkaneet ilmastonmuutoksen seurauksena sulaa, eikä jääkarhut voi saalistaa ilman jäälauttoja.  Napajään sulamisen seurauksena myös jääkarhujen ruoan saanti vähenee, kun he eivät enään pysty saalistamaan. On myös todella hienoa, että jääkarhuja pyritään auttamaan, kuten esimerkiksi viime talvena oli wwf:n ja Coca-Colan kampanja, jossa he yhdistivät voimansa jääkarhujen elintilan pelastamiseksi. Sen tavoitteena on kerätä rahaa ja lisätä tietoa jääkarhuista. Luin siitä vielä lisää täältä. On arvioitu, että vuosikymmenen aikana jääkarhujen elintärkeä jäätikkö sulaa jopa 11% tämän hetkisestä. Itse olen vasta vähän aikaa sitten tajunnut mitä ilmastonmuutoksesta oikesti seuraa. Olin aina ennen tätä kurssia ajatellut vain, että ilmastonmuutos on ympäristöongelma, mutta en ollut tajunnut sen oikeita seurauksia. On siis aivan mahtavaa, että ilmastonmuutoksen ja kaikkien muiden ympäristöongelmien seurauksista puhutaan julkisesti ja vakavasti.

Mitä voin itse tehdä ilmaston lämpenemisen eteen?
- Vähentää energian kulutusta
- Lisätä kierrätystä
- suosia uusiutuvia energialähteitä


VALTIOIDEN ON TOIMITTAVA YHDESSÄ!

Rehevöityminen (27.8.13 - 17.9.13)

Teemme koulussa ryhmätyötä maaperän ja vesistöjen rehevöitymisestä. Rehevöityminen on kasvien liiallista ravinteiden saantia, jonka seuruksena ne lisääntyvät runsaasti. Sen aiheuttaa ihmisten luontoon päästämät päästöt. On kolme rehevöitymis tapaa: hajakuormitus, pistekuormitus, sekä sisäinenkuormitus. Hajakuormitus on metsistä ja pelloilta vesistöihin valuvia ravinteita, sekä ilmasta laskeutuvia rehevöittäviä aiheita. Niitä pääsee ilmaan teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Hajakuormitus on nykyisin paljon yleisempi, kuin pistekuormitus. Pistekuormituksessa rehevöittäviä aineita tulee vesistöihin myös jätevesien mukana. Nämä molemmat tavat rehevöittävät luontoa ja ovat ihmisen aiheuttamia.Onneksi nykyään vesi pyritään puhdistamaan ennen sen laskemista takaisin vesistöihin.  Sisäinen kuormitus on taas sitä, kun hapettomassa tilassa veden pohjasta lliukenee fosforia ja 

sen seurauksena vesi rehevöityy.

Rehevöitymisen seurauksena vesistöissä planktonlevät, sekä vesikasvit lisääntyvät ja vesi samenee, silti rehevöityminen voi kuitenkin vähän paikallisesti lisätä veden monimuotoisuutta. Maalla rehevöityminen taas kiihdyttää metsien kasvua.  

Rehevöityminen on paha ongelma etenkin Itämerellä, koska kaikki sitä ympäröivät valtiot ovat teollisuusvaltioita. Itämeren ongelmista rehevöityminen on pahin, sillä nykyään sitä pidetään pahempana ongelmana, kuin öljyonnettomuuksia. Vaikka pääasiassa nykyään jätevedet puhdistetaan ennen niiden pääsyä takaisin Itämereen niin silti osa niistä päästetään edelleenkin suoraan Itämereen. Itämereen rehevöittäviä aineita tulee maataloudesta, metsätaloudesta, teollisuudesta sadevesien mukana, sekä jätevesistä. Itämeren pahin kuormitus tulee Pietarin yhdyskunta jätevesistä. 

Miten voin itse ehkäistä ja estää rehevöitymistä?

-Voin pitää jätteen määrään pienenä

-En tuota turhaa jätevettä, suosin mökillä kuivakäymälää

-En pese mattoja tai pyykkiä järvessä

-Käytän fosfaatittomia pesuaineita

-kalastamalla särki- ja lahnakantoja pois

-sekä huolehtimalla lannoituksen suunnittelusta ja suojavyöhykkeistä

Ympäristökahvila (Ma 9.9.13)

Maanantaina 9.9. oli meidän ryhmän vuoro pitää ympäristökahvilaa. Leivoimme sinne muffinsseja, kuppikakkuja, mokkapaloja, ja pussitimme karkkia. Keräsimme rahaa uhanalaisille vuorigorilloille (WWF) ja saimmekin tuottoa yhteensä meidän ryhmän vuorolla 104,30€. Sen lisäksi muutkin ryhmät ovat tienanneet hyvin. 

WWF suojelee rahoilla gorilloja salametsästykseltä, vaikuttaa gorilloja suojelevaan lainsäädäntöön, ja edistää luonnonsuojelua. Viime vuosina vuorigorillojen määrä on lisääntynyt ja se on todella hienoa, mutta silti niitä uhkaa edelleen salametsästys, elinympäristöjen tuhoutuminen, sekä ihmisiltä siirtyvät sairaudet. Viime vuosien tilanteesta voi lukea liää lisää täältä.

On kauheaa ajatella, että vuorigorillat ovat vain yksi uhenalainen laji ja muita vastaavia löytyy paljon. Silti olen iloinen, että voin edes jotenkin auttaa niitä ja pitää kokoajan muistaa, että pienetkin teot auttavat.

Viikin jätevedenpuhdistamolla (ke 4.9.)

Kävimme koulun ympäristökurssin retkellä jätevedenpuhdistamolla Viikissä. Siellä puhdistetaan jätevettä, jotta sen voi päästää takaisin mereen puhtaana. Viikin jätevedenpuhdistamo puhdistaa Helsingin, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Sipoon ja osan Vantaan jätevesistä. Puhdistuksessa on kolme vaihetta: mekaaninen, kemiallinen ja biologinen puhdistus.

Puhdistamon altaat ovat pääosin maan alla. Kävimme katsomassa niitä ja ensimmäisessä altaassa vesi oli todella likaista ja haju sen mukaista. Näimme eri puhdistusprosesseja, kuten hapetuksen, jossa hajoittajabakteereja varten puhallettin happea. Mitä edemmäksi kuljimme sen  puhtaampaa vesi oli. Vedenpuhdistuksessa oli monta vaihetta, joita oppaamme meille opetti. Niiden vaiheiden tarkoitus oli poistaa vedestä typpi- ja fosforiravinteet. Oppaamme kertoi, että vessassta ei saa huuhtoa alas mitään muuta, kuin mitä sinne on tarkoitettu. Ei esimerkiksi ruoan tähteitä, koska silloin viemäreihin tulee rottia. Näimme myös pöydän täynnä kaikkea törkyä, jota ihmiset ovat vetäneet WC:stä alas. Niitä oli mm. puhelimia, leluja ja tekohampaita.

 Oli todella hienoa päästä näkemään ja oppimaan mihin likavetemme menevät ja mitä sille pitää tehdä.

Löytynyttä tavaraa...

Maan alla.

Koneistoa